Sanaartornermi Maskiinanik ingerlatitsisoq - Qaarusummi sulisoq
Sanaartornermi Maskiinanik ingerlatitsisoq aamma Qaarusummi sulisoq (212227)
Aqqusinniorlutit, umiarsualiviliorlutit imaluunniit mittarfiliorlutit sanaartornermi maskiinarsuarnik ingerlatitsisuullutit imminut takorloorsinnaavit? Aatsitassatigut pisuussutinik piiaanermi Kalaallit Nunaata siunissaanik pilersitseqataanissat anersaaqarfigaajuk? Taamaappat, taava ilinniagaq Sanaartornermi Maskiinanik ingerlatitsisoq aamma Qaarusummi sulisoq toqqagassaraat.
Ilinniarnerup ilaatigut imarai:
- Sanaartornermi maskiinat assigiinngitsut atornissaannut aserfallatsaalinissaannullu ilisimasaqarneq
- Kalaallit Nunaanni sanaartornermi pissutsinik ilinniarneq
- Sanaartornermi teknikkip iluani soorlu sanaartorfigiuminarsaaneq, aqqusinniorneq aamma tulattarfiliorneq/sapusiorneq pillugu atuagarsorneq aamma misilittaaneq
- Piiaaffinni nutaani misissueqqissaarneq
- Qaarsumi qillerineq aamma qaarsumik qaartiterineq
- Kalaallit Nunaanni saffiugassanik misissugassanik tigusinermi periaatsit
- Aatsitassarsiorfinni ammasuni sanaartornermi maskiinanik atuineq
Ilinniarneq
Ilinniarneq Aatsitassalerinermik Ilinniarfimmi ukiuni marlunni ingerlanneqartarpoq, tamatuma kingorna sungiusaatigalugu suliffimmi sulineq ukiuni marlunni. Naggaserneqartarpoq ”Svendinngornissamut innersuussinermik”, tamatuma kingorna soraarummeertoqartarpoq, angusigaannilu svenditut allagartaq uppernarsaat tunniunneqartarpoq.
Ilinniartut Aatsitassalerinermik Ilinniarfimmi ukiuni marlunni ilinniartarput. Semesteri siulleq tunngaviusumik ilinniarneruvoq, tassani sanaartornermi aatsitassarsiornermilu sulinermi pissutsit ilinniassavatit. Tunngaviusumik ilinniarneq angusiffigineqassaaq tuluttut, qallunaatut aamma matematikkimi soraarummeernermi karakteeri minnerpaaq “D” angugaanni kiisalu faagini naleqquttuni misilitsinnerni angusisimaneq.
Semesterini 2, 3 aamma 4 atuagarsorneruvoq aamma suliap naammassinissaanut misilittagaqalissaatit. Oqaatsitigut matematikkimilu piginnaasatit allisarnissaanut ingerlateqqissavat.
Semester 4 naggaserneqassaaq tuluttut, qallunaatut aamma matematikkimi soraarummeernermik, kiisalu suliamik aamma sanaartornermik pilersaarusiornermi projektiliorluni agguaqatigiissillugu karakteereqarluni “D”-mik. Qaartiterisartut pisortaatut pikkorissarneq tunngaviusoq angusiffigereerpat, aamma maskiinanut assigiinngitsunut akuerisanut atornissaannut piginnaasaqarnermut uppernarsaat pissarsiarereerpat.
Maanna sungiusaatigalugu sulinissamut piareerputit.
Sungiusaatigalugu sulineq
Semesterip 4-p ingerlanerani sungiusaatigalugu sulinissannut periarfissat misissornissaannut qinnuteqarnissamullu periarfissaqassaatit. Ilinniartitaanerup nalaani sungiusaatigalugu sulinerup anguniagai ersaripput, immaqali anguniakkanniippoq illoqarfimmi sumi sulerusunnerlutit imaluunniit aatsitassarsiorfik sorleq ilinnut soqutiginarnerpaanersoq. Kalaallit Nunaanni sungiusaatigalugu suliffissarpassuaqarpoq. Pingaaruteqartorujussuuvoq semesterip sisamaat naammassissagit ilinniartuunissamut atsiueqatigiilluni isumaqatigiissuteqarlutit.
Qaammatit 24-t sungiusaatigalugu sulereernermi mesterivit svendinngussalluni misilitsinnissamut innersuutissavaatit.
Akuerineqarnissamut piumasaqaatit
- Meeqqat Atuarfianni inaarutaasumik misilitsinnermi tuluttut, qallunaatut aamma matematikkimi angusisimanissat – pitsaaneruvoq faagini taakkunani karakteerigissaarneq.
- Ilinniarneq aallartinnginnerani 16-inik ukioqalereersimassaatit.
- Kørekorteqanngikkuit ilinniarfiup neqeroorutigaa sungiusaatigalugu sulineq aallartinnginnerani pissarsiarinissaanut periarfissinneqarnissat.
- Qasujaatsuussaatit.
Ilinniartitaanerup pilersaarutaa uani atuaruk.
______________________________________________________________
KTI Aatsitassalerinermik Ilinniarfiup inuussutissarsiutitigut ilinniartitsinera
Inuussutissarsiutitigut ilinniartitsineq Kalaallit Nunaata siunissaanut sammisoq
KTI Aatsitassalerinermik Ilinniarfimmi (Greenland School of Minerals & Petroleum) inuussutissarsiutitigut ilinniartitsineq Kalaallit Nunaata sanaartornerup aatsitassalerinerullu iluani sammisunut periarfissiivoq.
• Sanaartornermi Maskiinanik ingerlatitsisutut aamma Qaarusummi sulisutut ilinniarsimasoq
Siunissamut pitsaasumut matuersaat: Ilinniagaqarsimasunngorneq
Ilinniartitaanerup siunertaraa ingammik Kalaallit Nunaanni suliffeqarfinni sanaartornermi aamma aatsitassarsiornermi piginnaasaqarluartunik sulisinnaasunik ilinniartitsineq
Sanaartornermi Maskiinanik ingerlatitsisoq aamma Qaarusummi sulisoq ilinniarsimasoq kalaallit sulisartuinut nunap atortulersuutaanik sanaartortunut ilaalernissaannut periarfissaqarluarpoq. Atortulersuutit aamma siuariartorneq imminnut ataqatigiilluartuupput. Atortulersuutit pitsaasut sunniuteqarluartullu nunap siuariartorneranut ineriartorneranullu tapersiilluartarput.
Sanaartornermi maskiinanik ingerlatitsisut aamma qaarusummi sulisut Kalaallit Nunaata aatsitassaataasa pitsaanerpaamik atorluarnissaannut aamma tapersiissapput.
Ilinniarsimasutut ilinniartitaanerup nunat tamalaani sulinissannut ammaassissaaq. KTI Aatsitassalerinermik Ilinniarfimmi ilinniartut sungiusaatigalugu suliffimmik sulisareerput ilaatigut Sverigemi Islandimilu.
KTI Aatsitassalerinermik Ilinniarfiup sakkortuumik anguniagai
KTI Aatsitassalerinermik Ilinniarfiup sakkortuumik anguniagaraa ilinniartitsinerup inuussutissarsiortut ataavartumik ineriartornerallu ataqatigiissinnissaat. Suliffeqarfiit ilinniartut sungiusaatigalugu suliffigisinnaasaat attaveqarfigiuarneqartarput aamma amerlasuut kingusinnerusukkut ilinniarsimasutut atorfiniffigisarpaat.
KTI Aatsitassalerinermik Ilinniarfiup anguniarpaa ilinniarsimasunngornissat aamma piginnaasatit atorlugit nunap siuarsaaqataaffiginissaa.
Ilinniartut piumaffigineqartarput
KTI Aatsitassalerinermik Ilinniarfiup ilinniartut ilinniarfimmiinneranni sungiusaatigalugu suliffimmik sulilernissaannut piareersarnissaat ukkatarisarpaa. Ilinniartutut sungiusaatigalugu suliffiit pitsaanerpaat tassaapput sungiusarlutik sulisut tamanik misiliinissamut periarfissallit aamma sulinermi piginnaasanik pingaarutilinnik tamanik peqqissaartumik ilikkagaqartut.
Ilinniartoq sungiusaatigalugu sulinermini ilikkagaqartorujussuussaaq. Suliassanik allanngorartunik suliassinneqartassapput, aamma sulinermi sukkassutsip ingerlatiinnarnissaa ilinniassavaa, suleqateqarluni nammineerlunilu sulisassaaq. Ilinniartut ukiut marluk sungiusaatigalugu sulinerminni suliffimmi sulinermut tunngasunik naammattunik misilittagaqalertussaavoq svendinngorniarluni misilitsinnermi angusisinnaanngorlutik.
Ilinniarnermiit sungiusaatigalugu sulinermut
KTI Aatsitassalerinermik Ilinniarfiup inuusuttut aatsitassalerinermi sanaartornerullu iluani suliassat suliarinissaannut ilinniartittarpai. Aatsitassalerinermi Ilinniarfiup ilinniartitsinerata ingerlarnga nunap suliffiini pissusiusut piviusut qaninnerpaaniartittarpai.
Ilinniartut kissaatigippassuk KTI Aatsitassalerinermik Ilinniarfiup sungiusaatigalugu suliffimmik pissarsiniarneranut ikiuussinnaavoq, ilitsersuilluni tapersersuillunilu.
Sulisartutut ilinniarsimasutut tuluit oqaasii pisariaqaleraluttuinnarput
KTI Aatsitassalerinermik Ilinniarfiup pingaartippaa ilinniartut sungiusaatigalugu sulinerminni ima tuluttut kakkatsigissasut sulinerminni atorsinnaassagaat aamma kingusinnerusukkut ilinniarsimasunngorunik. Kalaallit Nunaanni tuluttut piginnaasaqarnermik pisariaqartitsineq annertusigaluttuinnarpoq. Nunami atortulersuutitut sanaartukkani annertuuni (assersuutigalugu mittarfiit qaarusuilluunnit) sulisartut nunanit allaneersut amerligaluttuinnarput.
Kalaallit Nunaanni sanaartornermi aatsitassarsiornermilu sulisartut suliassanut ikippallaarmata sulisartut nunanit allaneersut pisariaqarput. Tuluit oqaasii sulinermi oqaatsitut atornissaannut ilinniartut siunissaannut tuluttut oqalussinnaaneq paasisinnaanerlu nukingernarpoq.
Qaarusummi sulineq nunanit tamalaaneersunik sulisoqartarpoq aamma sulinermi oqaatsit atorneqartartut tassaapput tuluit oqaasii. Sillimaniarneq pissutigalugu piumasaqaataavoq qaarusummi sulisut tamarmik tuluttut paasisinnaassasut. Ajornartoortoqassappat naalakkiutit paasinissaat pingaavissuuvoq.
Sanaartornermi maskiinat atornissaannut najoqqutassat amerlasuutigut tuluit oqaasii atorlugit allagaasarput aamma imarisaat paasineqarsinnaasariaqarput. Maskiinat eqqortumik atornissaannnut ilisimasaqarneq pingaartuuvoq sillimaniarneq, aamma maskiinat qanoq sivisutigisumik piginissaat eqqarsaatigalugit.
Sillimaniarneq pingaartinneqarpoq
KTI Aatsitassalerinermik Ilinniarfiup ilinniartitsinermini maskiinanut sakkuutinullu tunngatillugit sillimaniarneq ukkatarisorujussuuaa. Sanaartorfimmi aatsitassarsiorfimmilu sulineq navianartortaqarsinnaavoq. KTI Aatsitassalerinermik Ilinniarfimmi ilinniartut sillimaniarneq pillugu pikkorissartarput. Ilinniarfiup ilinniartui imminnut allallu paarinissaat ilinniartarpaat.
Sisimiuni ilinniarnermi sunngiffimmilu avatangiisit
KTI Aatsitassalerinermik Ilinniarfimmi ilinniartut kollegiet ineeraanni pitsaasuni najugaqarput. Kollegiet arlaliupput Sisimiuni sumiiffinni assigiinngitsuni inissisimasut.
KTIp anguniarpaa ilinniarnermi avatangiisinik pitsaasunik toqqissisimanartunillu atugaqartitsinissaq ilinniartut ineriartornissaminnut periarfissillugit.
Ilinniartut sunngiffimminni timersornissaminnut periarfigissaarput, soorlu Sisimiuni Timersortarfimmi, tassani isikkamik arsartoqarsinnaavoq fitnesserluniluunniit. Illoqarfiup eqqaani pinngortitarsuarmi sammisassarpassuaqarpoq: Ungasissumut pisulluni angalaarneq, qaqqasiorneq, paragliding, mountainbikerneq aamma fat bikemik sikkilerneq, qamuteralannik angalaneq, umiartorneq aalisarnerlu, piniarneq, qajartorneq, sisorarneq, snowboarderneq il.il.
Links:
Ansøgning: Inuussutissarsiutitigut ilinniartitaanermut qinnuteqarit (EUD)
Uddannelsesstøtte: Ilinniagaqarnersiutit
Anerkendt Erhvervsintroducerende Uddannelse: Majoriani piginnaanngorsaqqinneq
KTI Kollegie: Kollegium - Sisimiut