Nussugassalerisoq
Nussugassalerinermi sulisartup angallatassat poortortarpai angallatassanngorlugit, angallassivillu, usisaat imalt. nassiussisartoq attaveqarfigisarlugu. Pineqartut angallannerinut usisaatit, angallassisutit, containerit mattussiviillu, toqqavinnik kivitsissutit kivitsissutillu ajassaataasallit atorneqartarput. Nussugassalerisutut ilinniarsimasut tamarmik kivittaatinik ajassaataasalinnik biilinillu nalinginnarnik imalt. usisaatinik 3500 kg tikillugu oqimaassusilinnik (immikkoortoq B) kiisalu lastbil-inik (immikkoortoq C) ingerlatsisinnaalersimassapput. Taamatullu nunani tamani usinik angallassinermut maleruagassat ilinniarsimassavaat. Suliassani pisattanik nalinginnaasunik natermiittunik, tummeqqaniittunik, biilini nussuissutiniittunik inikitsuniittunilu imminut suliaminut avataangiisiminnilluunniit ajoqusiinani suliaqarneq peqataaffigineqarsinnaassaaq.
Ilinniagaq
Ilinniartuuneq suliffimmi sungiusarluni imalt. Najukkami ilinniarfimmi aallarnisarluni aallartittarpoq. Tamanna pereerpat ilinniartut Saviminilerinermik Ilinniarfimmi sap.ak. 8-ni siullermeertumik ilinniariartortoqassaaq.
Piumasaqaatit
Ilinniartunngorniaraanni Najukami ilinniarfimmiit imalt. kommunep kulturikkut ilinniartitaanermullu allaffeqarfikkut (KUF) imalt. suliffissarsiuussisarfimmiit qinnuteqartoqassaaq.
Karakteerinik 13 skala atorlugu misilitsinnikunut piumasaqaatit
Meeqqat atuarfianni 11. klassemi soraarummersimanissaq piumasaqaataavoq minnerpaamik karakterigalugit qallunaatut 6 aamma kisitsinermi 7.
Karakteerinik ECTS-skala atorlugu misilitsinnikunut piumasaqaatit
Meeqqat atuarfianni 10. klassimi soraarummeernissaq piumasaqaataavoq minnerpaamik karaktereralugit qallunaatut E aamma kisitsinermi D.
Ilinniarnerup aallartinnginnerani ilinnialersussap 17½-inik ukioqalersimanissaa piumasaqaataavortaaq taamaalilluni GF1-p naammassilernerani biilinik ingerlatsisinnaanermut allagartartaartoqarsinnaassammat.
Ilinniartutut tigusinissamut piumasaqaataavoq suliffimmik sungiusarfeqarneq. Suliffimmik sungiusarfissaqarnissaq ilinniartup namminneq akisussaaffigaa, ilinniarfiup Najukkamilu ilinniarfiup ilinniartup sungiusarfissaamik nassaarniarnerani ikiorsinnaavaa.
Pinerluuteqarnermi pineqaatissinneqarsimannginnissaq piumasaqaataavoq.
Ilinniarnerup agguataarneqarnera: Ilinniarneq ukiunik 1½-nik sivisutigaaq.
Ima ingerlasarpoq
Ilinniarneq atuarfimmiitarnermik sungiusarnermillu paarlakaasuuvoq. Tunngaviusumi ingerlanermi ilinniarfimmiittarneq sap.ak. 8 + 12-nik sivisussuseqarpoq, taaguuteqarlutillu GF1 aamma GF2.
Ilinniarnerup ingerlaqqinnera taaguuteqartinneqarpoq H1 sap.ak. 4-nik sivisussuseqartoq.
Ilinniarfimmiinneq katillugit sap.ak. 24-nik sivisussuseqarpoq.
Ilinniarfimmi ilinniartitaaneq
Nussugassalerisunngorniarnermi ilinniarneq tamakkerlugu Saviminilerinermik Ilinniarfimmi ingerlanneqartarpoq.
Ilinniarumasut 6-init amerlaneruppata aatsaat ilinniagaq aallartinneqarsinnaavoq.
Ilinniarnermi aqqusaagassat
Sullivimmi avatangiisit, sanaartukkanik pitsanngorsaaneq, sanaartukkat sullissinerlu, ikiueqqaarneq toqqammaviusunillu nalinginnaasumik qatserineq, qarasaasiamik atuisinnaaneq, uumaatsulerineq, qallunaatoorneq, aqqusinikkut angallanneq, qamutip sananeqaataa, motoorilerineq aserfallatsaaliunerlu, sullitanik sullissineq, sullivimmi ingerlaariaatsit peqqumaasiviillu, nalinginnaasumik kivitsineq/qarsorsaasarneq, ilivitsukaanngorlugit usilersuineq sukaterineq inissititerinerlu, sulianut paasisimasassat, kivittaammut ajassaataasalimmut B-mut paasissutissat, assartugassat ingerlaarfii, assartukkanik passussinermi kivitseriaatsit. Kivittaammut ajassaataasalimmut B-mut inuinnaallu biiliinut ingerlatsisinnaanermut allagartartaarneq.
Ilinniarnerup ingerlaqqinnerani aqqusaagassat
Nussugassalerinermik suliaqartunut pikkorissarneq makkuninnga imaqartinneqarpoq – Ilinniartup isumannaatsumik suleqatiminut suleqataalluarsinnaalernissaa kivitseqataasinnaalernissaalu. Ilinniartoq suliassani poortuinerni poortoriikkanillu nalunaaqutsersuinerni peqataasinnaassaaq kiisalu nuuttoqarnerani pequttanik pisattanillu ingutserinermi poortuinermi issoraanermilu peqataasinnaassalluni – tassani aamma ilaassapput tummeqqatigut oqimaatsunik ingerlassineq, usisaatinut issoraassineq aamma periarfikitsukkut ingerlassineq. Ilinniartup poortuutissanik poortueriaatsinik sakkunik atortorissaarutinillu allanik nussuinermi atorneqartartunik ilisimasaqalernini aallaavigalugit nussuinermi atortorissaarutit taaneqartut teknikki atortullu allat atorlugit suleqataasinnaassaaq. Ilinniartoq containerimut/usisaammut immiussinermut peqataasinnaassaaq, Lastbil-inik (immikkoortoq C) ingerlatsisinnaalersimassaaq.
Ilinniaqqiffissat
Assartugalerisutut lagerilerisutulluunniit ilinniaqqittoqarsinnaavoq.